Eksplisiittinen opetus

Eksplisiittisen opetuksen on todettu olevan yksi tehokkaimmista elementeistä niiden lasten opetuksessa, joilla on oppimisvaikeuksia (Gersten, 2009). Myös ThinkMath-harjoitusmateriaaleissa hyödynnetään eksplisiittisen opetuksen ohjenuoria. Siinä opettaja mallintaa tietyn strategian (esim. laskustrategia tai -proseduuri) vaihe vaiheelta lapsille. Seuraavassa on kuvattu esimerkki siitä, miten eksplisiittistä opetusta hyödyntämällä voidaan opettaa laskustrategia kymmenylitystä vaativiin laskuihin (mukaellen Forbringer & Fuchs, 2014).

1. Lämmittely/johdatus aiheeseen

  • Yhteys arkielämään: Annetaan esimerkkejä arkielämän tilanteista, joissa lasten tulee laskea kymmenen yli, esimerkiksi: kuinka paljon heidän ostoksensa maksavat yhteensä, kuinka monta karkkia heillä on yhteensä jne. Tässä vaiheessa lapset käyttävät erilaisia strategioita ratkaistakseen ongelmat; osa voi esimerkiksi luetella lukuja ja osa käyttää sormia laskemisessa.
  • Onko lapsilla tarvittavat edeltävät taidot hallussa: Osaavatko lapset kymppiparit (esim. 4 + 6 = 10, 7 + 3 = 10)? Osaavatko lapset lisätä sujuvasti tasakymppiin (esim. 10 + 1, 10 + 2)? Näitä taitoja tarvitaan, kun opetellaan kymmenylityksen laskustrategiaa. Osa lapsista saattaa tarvita kertausta ja vahvistusta näissä taidoissa ennen kymmenylitykseen siirtymistä.

2. Uuden strategian opettaminen

  • Uuden strategian ja proseduurin mallintaminen: Opettaja mallintaa tehokkaan laskustrateigan kymmenylitystä vaativiin laskuihin. Esimerkiksi 8 + 5 –> 8 + 2 + 3 –> 10 + 3 –> 13.
  • Opettaja puhuu ääneen mitä ajattelee.
  • Esimerkit havainnollistetaan konkreettisilla materiaaleilla.
  • Lapset osallistuvat aktiivisesti tehtäviin.

3. Ohjattu harjoittelu

  • Lapset harjoittelevat opettajan ohjauksessa kyseisiä laskuja käyttäen opettajan opettamaa strategiaa ja saavat palautetta työskentelystään.
  • Harjoittelussa käytetään konkreettisia ja visuaalisia materiaaleja, jotta abstraktit käsitteet tulevat ymmärretyksi.
  • Lapset keskustelevat ja jakavat ratkaisustrategioitaan.
  • Ennen itsenäiseen harjoitteluun siirtymistä opettaja varmistaa, että jokainen lapsi on ymmärtänyt opetetun laskustrategian.

4. Itsenäinen harjoittelu

  • Lapsi ratkoo useita laskutehtäviä oppimallaan laskustrategialla.
  • Osa tehtävistä on samoja, joita on jo harjoiteltu yhdessä, jotta lapsi saa vahvistusta ja itseluottamusta osaamiselleen.

5. Tuokion lopettaminen

  • Lapsilta kysytään: “Minkä asian opit tänään?”
  • Opettaja kertoo seuraavan tuokion aiheen, ja mahdollisesti sen, miten juuri opittua asiaa voidaan hyödyntää seuravalla opetustuokiolla.
Lähteet
  • Forbringer, L. L. & Fuchs, W. W. (2014). RtI in math. Evidence-based interventions for struggling students. New York: Routledge.
  • Gersten, R., Beckmann, S., Clarke, B., Foegen, A., Marsh, L., Star, J. R., & Witzel, B. (2009). Assisting students struggling with mathematics: Response to Intervention (RtI) for elementary and middle schools (NCEE 2009-4060). Washington, DC: National Center for Education Evaluation and Regional Assistance, Institute of Educational Sciences, U.S. Department of Education. Retrieved from http://ies.ed.gov/ncee/wwc/publications/practiceguides/